C-hepatiitti on krooninen maksatulehdus, joka
tarttuu veren kautta. (1)
Suomessa C-hepatiittiin sairastuvat useimmin 20–39-vuotiaat, pistohuumeita käyttävät nuoret aikuiset. Kaksi kolmesta sairastuneesta on miehiä. (6)
Suomessa C-hepatiitti tarttuu useimmiten (n. 77 %*) huumeiden pistovälineiden yhteiskäytössä. (6) Se voi tarttua myös seksistä, synnytyksestä, likaisista tatuointivälineistä, lävistyksistä ja ulkomailla jopa verensiirroista. Tartuntaan vaaditaan aina verikontakti.
C-hepatiitti on yleensä oireeton, mutta infektion alkuvaiheessa oireina saattavat olla ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, nivel- ja lihaskivut sekä ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus. (1)
Suurimmalla osalla tartunnan saaneista infektio kroonistuu. Hoitamattomana C-hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin ja jopa maksasyöpään. (1)
C-hepatiittitestissä kannattaa käydä, jos kuuluu riskiryhmään, eli on käyttänyt huumeita pistämällä tai ollut verikontaktissa pistohuumeita käyttävän henkilön kanssa. (5)
C-hepatiittia testataan ja hoidetaan monessa paikassa: terveyskeskuksissa, terveysneuvontapisteessä, työterveyshuollossa, vankiloissa ja erikoissairaanhoidossa. (5)
C-hepatiitti hoidetaan nykyisin tablettikuurilla. Hoidon tavoite on parantaa infektio ja estää C-hepatiitin aiheuttama maksakirroosi. Tautia vastaan ei ole rokotetta. (5)
C-hepatiitille ei tule immuuniksi eli tartunnan voi saada parantumisen jälkeen uudelleen. (5)
Suomessa arvioidaan olevan noin 22 000 C-hepatiitin kantajaa. Vuosittain todetaan noin 1 200 uutta tartuntaa. (5)
Suomessa hoidettiin viime vuonna alle 3000 C-hepatiittitartunnan saanutta. Hoitoa odottaa silti noin 20 000 tartunnan kantajaa. (8) Hoidon toteutuminen ei saa riippua kunnan koosta tai sen taloustilanteesta. (4)