Blogi: Kymmenen vuoden päästä meillä voi olla kestävä terveydenhuolto – mutta olemmeko valmiita toimimaan?

Suomen terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa kunnianhimoisesti – ensin kymmenen vuotta suunnittelemalla ja viimeiset kaksi vuotta kokeilemalla käytännössä.

Hyvinvointialueet ovat siis toiminnassa, mutta järjestelmä yskii. Tästä kertoo useampikin tutkimus, hiljaittain esimerkiksi THL:n Terve Suomi -raportti, jonka mukaan vain puolet suomalaisista luotti vuonna 2024 terveydenhuoltoon, kun vielä 2020 luku oli 76 %.

Mitä pitäisi tehdä, jotta meillä olisi kymmenen vuoden kuluttua toimiva ja oikeudenmukainen terveydenhuoltojärjestelmä, johon kansalaiset luottavat?

Liikaa alueita, liikaa hajautusta?

Suomessa on 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki, eli 22 järjestäjää. Viime viikolla kuulimme, että kolme hyvinvointialuetta joutui valtiovarainministeriön arviontimenettelyyn, jossa niiden itsemääräämisoikeutta rajoitetaan, niiltä saatetaan vaatia leikkauksia sekä harkitaan mahdollisesti jopa yhdistämistä toisiin alueisiin. Onko alueita siis liikaa jo lähtökohtaisestikin?

Järjestäjien suuri määrä johtaa siihen, että kaivatut hartiat palveluiden järjestämiseen ovat edelleen aika eri levyiset eri alueilla. Järjestämisen haasteet ovat myös alueiden erilaisen väestö- ja yhteiskuntarakenteen takia kirjavat. On jatkossakin selvää, että väestöltään nuoremmilla, kasvavilla ja kehittyvillä alueilla myös mahdollisuudet selviytyä sote-palveluiden järjestämisestä ovat eri luokkaa kuin vanhenevilla muuttotappioalueilla. Tilanne on vaikea myös valtion kannalta, koska lakisääteiset palvelut ovat samat kaikille riippumatta asuinpaikasta.

Ammattilaisten viesti on selkeä: potilaiden hoitoonpääsy ja hoidon jatkuvuus turvattava

AbbVien koordinoiman Kestävä terveydenhuolto -verkoston tuore selvitys osoittaa, että myös terveydenhuollon ammattilaiset toivovat muutosta rakenteisiin. Hallintoa kritisoitiin, ja ennen kaikkea toivottiin resurssien painopisteen siirtämistä perusterveydenhuoltoon

Ammattilaisten mielestä kansalaisten luottamus palautettaisiin muun muassa seuraavin ratkaisuin:

• Omalääkäri- ja omahoitajamalli, joka mahdollistaa pitkäjänteiset hoitosuhteet
• Hoitopolkujen selkeyttäminen  ja palveluiden nopeampi saatavuus
• Vähemmän hallintoa, enemmän aikaa potilaille

Lääkäriliitto onkin jo linjannut, että jokaiselle suomalaiselle tulisi taata omalääkäri vuoteen 2030 mennessä. Tässäkin asiassa eteneminen välittömästi – ei ensi hallituskaudella – olisi tärkeää.

Jos emme toimi nyt, meillä on pian kroonisesti yskivä terveydenhuolto

AbbVie on ollut alusta lähtien mukana Kestävä terveydenhuolto -verkostossa, joka täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Olemme yhdessä herättäneet keskustelua terveydenhuollon polttavimmista kysymyksistä – rahoituksesta, resursseista, digitalisaatiosta, priorisoinnista ja myös ”pirullisista ongelmista”.

Pirullisilla ongelmilla tarkoitetaan tilannetta, jossa monet samanaikaiset, keskenään riippuvaiset ja usein arvolatautuneet asiat vaikuttavat toisiinsa ja ratkaistavaan asiaan. Sellaisen äärellä olemme nytkin. Mietimme, mitä pitäisi tehdä, jotta meillä olisi   kestävästi toimiva terveydenhuoltojärjestelmä kymmenen vuoden kuluttua.

Vaikeiden ratkaisujen edessä tarvitsemme päätöksentekoa, jota ohjaavat selkeät, yhdessä sovitut ja vaikuttavuuteen pohjautuvat kriteerit. Emme voi korjata kaikkea kerralla, mutta voimme päättää, mistä muutoksista aloitetaan ja miten ne toteutetaan määrätietoisesti loppuun saakka. Tämä vaatii rohkeaa johtamista ja huolellista muutoksenhallintaa, jossa kuuluu niin päättäjien, potilaiden kuin terveydenhuollon ammattilaisten ääni.

FI-ABBV-250051/06.2025