Katso video potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokemuksista
Tämän sivuston tarkoituksena on jakaa ajantasaista tietoa
C-hepatiitin riskiryhmään kuuluville, sitä sairastaville ja heidän läheisilleen sekä päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille.
Tautiin liittyy ennakkoluuloja ja väärää tietoa. Sivusto tarjoaa lyhyen tietopaketin C-hepatiitista ja 7 faktaa tautiin liittyen.
Suojele itseäsi ja läheisiäsi. Selvitä, kuulutko riskiryhmään ja käy testissä.
C-hepatiitti on krooninen maksatulehdus, joka
tarttuu veren kautta. (1)
Suomessa C-hepatiittiin sairastuvat useimmin 20–39-vuotiaat, pistohuumeita käyttävät nuoret aikuiset. Kaksi kolmesta sairastuneesta on miehiä. (6)
Suomessa C-hepatiitti tarttuu useimmiten (n. 77 %*) huumeiden pistovälineiden yhteiskäytössä. (6) Se voi tarttua myös seksistä, synnytyksestä, likaisista tatuointivälineistä, lävistyksistä ja ulkomailla jopa verensiirroista. Tartuntaan vaaditaan aina verikontakti.
C-hepatiitti on yleensä oireeton, mutta infektion alkuvaiheessa oireina saattavat olla ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, nivel- ja lihaskivut sekä ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus. (1)
Suurimmalla osalla tartunnan saaneista infektio kroonistuu. Hoitamattomana C-hepatiitti voi johtaa maksakirroosiin ja jopa maksasyöpään. (1)
C-hepatiittitestissä kannattaa käydä, jos kuuluu riskiryhmään, eli on käyttänyt huumeita pistämällä tai ollut verikontaktissa pistohuumeita käyttävän henkilön kanssa. (5)
C-hepatiittia testataan ja hoidetaan monessa paikassa: terveyskeskuksissa, terveysneuvontapisteessä, työterveyshuollossa, vankiloissa ja erikoissairaanhoidossa. (5)
C-hepatiitti hoidetaan nykyisin tablettikuurilla. Hoidon tavoite on parantaa infektio ja estää C-hepatiitin aiheuttama maksakirroosi. Tautia vastaan ei ole rokotetta. (5)
C-hepatiitille ei tule immuuniksi eli tartunnan voi saada parantumisen jälkeen uudelleen. (5)
Suomessa hoitoa tarvitsevia arvioidaan olevan noin 10 000 – 15 000 C-hepatiitin kantajaa. Vuosittain todetaan noin 1 150 uutta tartuntaa. (10)
Viimeisen viiden vuoden aikana (vuoteen 2022 asti) Suomessa on hoidettu keskimäärin 1900 kantajaa vuosittain. Hoitoa odottaa silti noin 10 000 – 15 000 tartunnan kantajaa. (10) Hoidon toteutuminen ei saa riippua hyvinvointialueen koosta tai sen taloustilanteesta. (4)
* Vuonna 2021 huumeiden pistoskäyttö oli yleisin tartuntatapa (42 %). Seksi ilmoitettiin tartuntatavaksi 9 %:ssa tapauksista. Tieto tartuntatavasta puuttui 46 %:ssa tapauksista. Yleisin tartuntapa (n. 77 % tiedossa olevista tartuntatavoista) oli huumeiden pistoskäyttö.
FAKTA 1
C-hepatiitti on vakava tauti. Sitä ei aina ymmärretä, koska tauti on usein pitkään oireeton. Infektion alkuvaiheessa oireina saattavat kuitenkin olla ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, nivel- ja lihaskivut sekä ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus. (1) Hoitamaton C-hepatiitti vaurioittaa maksaa ja voi aiheuttaa maksakirroosin tai jopa maksasyövän.
Noin joka kymmenes C-hepatiitin kantaja saa maksakirroosin 20 vuodessa. Noin joka sadas kirroosiin sairastunut saa vuosittain maksasyövän.(2) C-hepatiitin kantaja voi myös tartuttaa ja sairastuttaa muita. (4)
Suomessa C-hepatiitti tarttuu useimmiten (n. 77 %*) huumeiden pistovälineiden yhteiskäytössä.(6) Se voi tarttua myös seksistä, synnytyksestä, likaisista tatuointivälineistä, lävistyksistä ja ulkomailla jopa verensiirroista. Tartuntaan vaaditaan aina verikontakti. (1)
C-hepatiittitestissä kannattaa käydä, jos kuuluu riskiryhmään, eli on käyttänyt huumeita pistämällä tai ollut verikontaktissa pistohuumeita käyttävän henkilön kanssa. Testiin pääsee esimerkiksi terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai matalan kynnyksen terveysneuvontapisteen (ks. listaus)(3) kautta.
Tartuntojen ehkäisemiseksi on tärkeää varmistaa, että kaikilla paikkakunnilla on tarjolla riittävästi puhtaiden pistovälineiden vaihtopisteitä. Jotta tartuntojen kierre saadaan katkaistua, C-hepatiitin testausta ja hoitoa tulee tarjota etenkin riskiryhmiin kuuluville.(4)
* Vuonna 2021 huumeiden pistoskäyttö oli yleisin tartuntatapa (42 %). Seksi ilmoitettiin tartuntatavaksi 9 %:ssa tapauksista. Tieto tartuntatavasta puuttui 46 %:ssa tapauksista. Yleisin tartuntapa (n. 77 % tiedossa olevista tartuntatavoista) oli huumeiden pistoskäyttö.
FAKTA 2
C-hepatiittiin liittyy monia pelkoja. Läheiset saattavat pelätä esimerkiksi, että C-hepatiitti tarttuu kotona yhteisiä ruokailuvälineitä käytettäessä, pyykkiä pestessä, saniteettitilojen välityksellä tai halatessa. Näin helposti C-hepatiitti ei tartu. Esimerkiksi hammasharja ja partakone on kuitenkin hyvä pitää henkilökohtaisina. (1)
C-hepatiitti tarttuu(2) Suomessa useimmiten likaisista huumeiden pistovälineistä. Se voi tarttua myös seksissä ja synnytyksessä, mutta tämä on Suomessa harvinaista. Tartuntaan vaaditaan pääosin aina verikontakti, kuten verta vuotava haava. (1)
Etenkin ulkomailla tartuntoja voi tulla likaisilla välineillä tehdyistä tatuoinneista, lävistyksistä ja jopa verensiirroista. Monissa maissa tauti on paljon yleisempi kuin Suomessa, eikä hygieniataso ole yhtä hyvä. Myös Suomessa tartunnan on voinut saada 1990-luvulle asti verensiirrosta. (2)
C-hepatiitille ei tule immuuniksi eli tartunnan voi saada parantumisen jälkeen uudelleen. (5)
C-hepatiittia vastaan ei ole rokotetta. (1)
C-hepatiittitestissä kannattaa käydä, jos on käyttänyt huumeita pistämällä tai ollut verikontaktissa huumeita pistämällä käyttävän henkilön kanssa tai jos haluaa varmistua siitä, ettei tietämättään kanna virusta. Testiin pääsee esimerkiksi terveyskeskuksen, työterveyshuollon tai matalan kynnyksen terveysneuvontapisteen (ks. listaus)(3) kautta.
FAKTA 3
C-hepatiitin hoito (2) on muuttunut. C-hepatiitti hoidettiin aiemmin interferonihoidolla, mutta nykyisin hoitovaihtoehdot ovat tablettikuureja. Yli 90 prosenttia hoidoista onnistuu.(1)
Jokaisella on oikeus hoitoon ja se on jokaisen saatavilla.(5) Päihdepotilaiden
C-hepatiittitartuntojen seulonta toteutetaan päihdehoidossa, terveysneuvontapisteissä (ks. listaus)(3) tai muussa yksikössä, jossa päihdepotilaat asioivat. Muussa tapauksessa henkilö testataan ja hoidetaan omalla terveysasemalla. Joissakin tapauksissa hoitoa annetaan erikoissairaanhoidossa, esimerkiksi, jos potilaan maksa on jo pahasti vaurioitunut tai hänellä on muita sairauksia.(5)
Ennen hoidon aloittamista potilaalle kerrotaan mm. miten C-hepatiitti tarttuu ja miten tartunnan voi välttää. Potilaalle kerrotaan myös hoidon kulusta.(5)
Sopiva hoito valitaan aina yksilöllisesti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Terveysneuvontapisteissä hoitoa räätälöidään potilaan tarpeen mukaan niin, että hän saa siihen tarvitsemansa tuen. Hoitoon pääsemiseksi ei useilla paikkakunnilla vaadita päihteettömyyttä. Halutessaan päihteettömyyteen saa tukea.(5)
C-hepatiitin hoidon jälkeistä maksan tilan seurantaa ei tarvita, jos henkilöllä ei ole todettu edennyttä maksavauriota.(5)
FAKTA 4
C-hepatiitti on vakava sairaus. Se voi hoitamattomana lisätä maksakirroosin ja maksasyövän riskiä.(2)
Jos tartunta on tullut, tauti kannattaa hoitaa. Vain tartuntoja hoitamalla voidaan estää taudin leviäminen eteenpäin.(5)
C-hepatiitti leviää tällä hetkellä erityisesti nuorten (20–39-vuotiaat) keskuudessa ja johtaa hoitamattomana vakaviin sairauksiin.(5)
FAKTA 5
Aikaisemmin Suomessa on vaadittu C-hepatiittihoitoon tulevilta päihteettömyyttä, mutta tästä on jo monin paikoin luovuttu.(7) Monilla paikkakunnilla hoidetaan nykyisin sekä korvaushoidossa olevia että päihteitä käyttäviä.
Huumeita käyttävillä saattaa olla korkea kynnys mennä terveyskeskukseen tai sairaalaan tautiin liittyvän leiman vuoksi. Matalan kynnyksen terveysneuvontapisteissä asiointi on helpompaa, ja siellä osataan tukea asiakkaita hoidon läpiviennissä. Hoitoa pystytään räätälöimään niin, että asiakas saa siihen tarvitsemansa tuen. (9)
Hoitokokemusten mukaan asiakkaat yleisesti sitoutuvat hyvin hoitoon ja haluavat viedä sen loppuun. Moni on saanut taudin vuosia sitten, ja se on aiheuttanut paljon huolta ja häpeää. (9)
Monelle saattaa olla tärkeää, että terveystiedoista poistetaan keltainen tartuntavaaratarra, joka kertoo C-hepatiittitartunnasta. Tämä voi helpottaa lääkäriin menoa
muidenkin vaivojen kanssa. (9)
FAKTA 6
C-hepatiittiin liittyy paljon stigmaa eli häpeäleimaa, koska tauti liitetään huumeiden käyttöön.
C-hepatiittitartunnan saanut on voinut saada taudin vuosia sitten, jos on vaikka aiemmin käyttänyt huumeita, mutta lopettanut. Tartunnan voi saada myös seksistä, synnytyksestä, likaisilla välineillä tehdystä tatuoinnista tai lävistyksestä ja jopa verensiirrosta, mutta nämä ovat harvinaisia tartuntatapoja.(6)
Aina ei selviä, mistä tartunta on tullut. C-hepatiitti voi olla vuosia oireeton ja tulla esiin terveydenhuollon rutiinikäynnillä. Tartuntaan vaaditaan kuitenkin aina verikontakti.(1)
Olipa tartunnan syy mikä hyvänsä, jokainen on oikeutettu hoitoon. On kaikkien etu, että sairaus hoidetaan, ennen kuin se tarttuu muille ja voi johtaa vakaviin seurauksiin.(4)
FAKTA 7
Suomi on sitoutunut WHO:n tavoitteeseen eliminoida C-hepatiitti maailmasta merkittävänä terveysongelmana vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomen kansallinen C-hepatiittistrategia ja C-hepatiitin hoitosuositukset edellyttävät testauksen ja hoidon laajentamista.(4) (5) (7) (8)
Tavoitteen saavuttaminen vaatii sitä, että tautia torjutaan siellä, missä se leviää eniten, eli pistohuumeiden käyttäjien keskuudessa. Testausta ja hoitoa on tarjottava kaikille tartunnan saaneille, mutta erityisesti riskiryhmään kuuluville ihmisille.(4)
Vain tartunnan saaneita testaamalla ja hoitamalla voidaan estää jatkotartunnat ja päästä taudista kokonaan eroon.(4)
Rovaniemellä pistohuumeiden käyttäjät saavat valita, missä aloittavat C-hepatiittihoidon. Yhteistyö toimii saumattomasti Osallisuuskeskus Oodin ja kaupungin päihdepalveluiden välillä.
Rovaniemeläiset alkoivat toteuttaa Suomen C-hepatiittistrategiaa ennakkoluulottomasti. WHO:n asettaman tavoitteen mukaan sairaus halutaan eliminoida maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Tilastojen valossa pistohuumeiden aktiivikäyttäjistä noin 80 prosenttia kantaa C-hepatiittivirusta Rovaniemellä. Jotta eliminaatio onnistuisi, työ on ulotettava pistohuumeiden käyttäjiin.
Vuoteen 2019 saakka C-hepatiittia hoidettiin Lapin sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoidossa osana päihdepalveluita. Oodi toi käytäntöihin uuden twistin C-hepatiitin hoidon laajennettua aktiivikäyttäjien keskuuteen.
– Oodin pilotti sattui otolliseen ajankohtaan, toteaa lääkäri.
Oodissa hoidettiin vuonna 2021 17 asiakasta. Kaikki hoidot, joista on jo saatu tulos, ovat onnistuneet. Vuoden 2022 alussa hoidon aloitti kolmas ryhmä. 4 potilasta on saanut Oodin kautta lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Hoitopäätökset Oodissa tekee tartuntataudeista vastaava lääkäri. Kahden tunnin viikoittainen työrupeama sisältää myös laajan skaalan yleislääkärin tehtäviä; C-hepatiittiin liittyvät toimet ovat osa kokonaisuutta.
Tartuntataudeista vastaavan lääkärin työnkuvaan lukeutuvat sellaisetkin erityistehtävät kuin lautapelien peluu. Se miellyttää monia asiakkaita. He kokevat saavansa hoitohenkilökunnalta inhimillistä ja tasavertaista kohtelua, mikä motivoi ottamaan selvää omasta terveydestään.
– Moni aktiivikäyttäjä tulee vastaanotolle ja haluaa itse tarkistuttaa, onko hänellä C-hepatiitti, tartuntataudeista vastaava lääkäri havainnollistaa.
Asiakkaiden aktiivisuus ilmenee myös vahvana sitoutumisena hoitoihin. Sitä edesauttaa Oodin tapa rakentaa palvelut asiakkaan tarpeiden ympärille. Niitä kartoittaa lääkärin ja hoitajan lisäksi sosiaalityöntekijä. Luottamus karttuu vähitellen. Asiakkaat eivät arkaile kertoa edes lääkkeiden unohtamisesta.
– Me ollaan hyvin tavoitettavissa. Meille voi laittaa viestiä tai soittaa. Joskus ollaan hypätty jopa autoon ja ajettu asiakkaan luo, jos hän ei ole päässyt meille, vastaava terveydenhoitaja kertoo.
KOHTAAMISIA ILMAN STIGMAA
Marian elämään Oodin projekti toi positiivisen muutoksen, ja monivuotinen jonotus loppui. Hän oli sairastunut C-hepatiittiin vuonna 2013 ja yrittänyt päästä kunnalliseen hoitoon jo vuosia, mutta aikeet olivat tyssänneet toistuviin vankilareissuihin. Kaltereiden takana hoito ei Marian kohdalla onnistunut.
Vapauduttuaan Maria hankkiutui Oodin projektiin ja aloitti hoidon viime vuoden huhtikuussa. Kun silmistä häipyi keltaisuus, Maria tiesi päässeensä eroon vihulaisesta. Samalla väsymyskin hellitti.
Negatiivisen virusvastauksen hän sai lukuisten sattumusten vuoksi vasta tämän vuoden helmikuussa.
– Se jännitti! Ja tuntui hyvältä. En hanki virusta takaisin! Maria sanoo ja remahtaa nauruun.
Mariasta on sukeutunut hoitohenkilökunnalle arvokas viestinviejä. Hänen on helppo kertoa kentällä, että Oodissa pistohuumeiden käyttäjiin ei liitetä stigmaa, vaan heitä kohdellaan ihmisläheisesti. Ovesta on helppo astua sisään.
Ensimmäinen C-hepatiitin eliminaatioprojekti toteutettiin Rovaniemellä vuonna 2021 yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, Lapin sairaanhoitopiirin, Osallisuuskeskus Oodin, THL:n ja AbbVien kanssa. Projektit ovat jatkuneet vuodelle 2023 asti.
Potilaan nimi on muutettu.
C-hepatiittipotilaat hoidettiin Oulussa ennen yksinomaan erikoissairaanhoidossa, mutta viime vuonna hoito siirtyi perusterveydenhuoltoon. Nyt hoitoon on helppo päästä ja kaikki saavat hoitoa.
’Hoitohenkilökunta on ollut hyvin innostunut, sitoutunut ja ideoinut paljon. Siitä heille iso kiitos.’ Näin kiteyttää apulaisylilääkäri oululaisten panoksen C-hepatiittihoidon muodonmuutoksessa, joka käynnistyi Oulussa viime syksynä. Apulaisylilääkärin oma rooli ei ole suinkaan vähäinen, vaan hän ajoi aktiivisesti asiaa eteenpäin.
– Moni kaupunki oli siirtynyt C-hepatiitin hoidossa perusterveydenhuoltoon, ja aika tuli kypsäksi myös Oulussa. Emme halunneet jäädä jälkeen muista. Kansallinen strategia vaikuttaa taustalla, ja toki halusimme olla siinä mukana, hän sanoo.
Aiemmin C-hepatiittihoito vaati oululaisilta potilailta päihteettömyyttä, ennen kuin lääkäri kirjoitti lähetteen erikoissairaanhoitoon. Syyskuussa 2021 Oulun hyvinvointilautakunta näytti vihreäävaloa hoidon viemiseksi lähemmäs potilaita. Oulun kaupungin pohjoisen alueen korvaushoitopoliklinikka sai tehtäväkseen järjestää potilaiden testauksen, neuvonnan ja hoidon. Siinä avautui mahdollisuus, johon alueella työssä oleva sairaanhoitaja tarttui.
OULUSSA EI TARVITA MUUTA KUIN HALU HOITOON
C-hepatiitin testaukseen ja hoitoon varattu tila on tavallinen toimenpidehuone Tuiran hyvinvointikeskuksessa. Paikan sairaanhoitaja ja päihdelääkäri muistelevat hyväntuulisina projektin alkutaivalta.
– Kun kuulin projektista, halusin heti lähteä viemään asioita eteenpäin. Näin jo itseni ottamassa näytteitä, sairaanhoitaja kertoo nauraen.
– Minä taas kutsuin projektiin mukaan itse itseni. Ajatukseni on, että kaikki asiakkaat ovat oikeutettuja hoitoon, elämäntavoistaan riippumatta, lääkäri jatkaa.
C-hepatiittipotilaista valtaosa on pistohuumeiden käyttäjiä, joista moni on saanut tartunnan likaisista välineistä.
Duo ei voinut turvautua työssään tuttuihin rutiineihin, vaan toimintatavat piti suunnitella asia kerrallaan. Sairaanhoitaja hoitaa käytännön potilastyön yhdessä toisen hoitajan kanssa ja päihdelääkäri tekee hoitopäätökset. Lääkäri kertoo olevansa vahvimmillaan vuorovaikutustilanteissa. Ne häntä työssä erityisesti motivoivat.
Ensin korvaushoitopoliklinikka sai luvan testata ja hoitaa C-hepatiitin 40:ltä korvaushoitopotilaalta. He olivat sairaanhoitajalle tuttuja jo ennestään, sillä hänen päätyönsä on samassa klinikassa.
Hoidettavien määrä on moninkertaistunut. Nyt kuka tahansa Oulussa kirjoilla oleva voi astua ovesta sisään ja hakea hoitoa, myös pistohuumeiden käyttäjät. Hoito on helppo. Tieto on kiirinyt, ja potilaita on virrannut testauksiin tasaiseen tahtiin. Myös paikalliset kolmannen sektorin toimijat, Katuklinikka ja huumeriippuvuudesta toipuvien kohtauspaikka Verto, ovat ohjanneet asiakkaitaan testeihin.
Korvaushoidossa työskentelevä sairaanhoitaja testaa ja haastattelee kaikki asiakkaat, käyttivät he mitä palvelua tahansa. Tieto pysyy hänen työpöydällään, eivätkä esimerkiksi korvaushoitopotilaiden kertomat asiat vaikuta heidän korvaushoitoonsa. Korvaushoitopotilaat ovatkin kokeneet hyvänä sen, että vastassa on tuttu hoitaja. Hänelle voi kertoa aineiden käytöstä ja yhdessä pistävästä kaveriporukasta, kun ensin on selitetty, miksi asioita kysytään. On tärkeää hoitaa pariskunnat ja yhdessä pistävät kaveriporukat samanaikaisesti, jotta uudet tartunnat saadaan minimoitua.
– Oulussa on tapahtunut valtavasti kehitystä lyhyen ajan sisällä. C-hepatiitin osalta asiat ovat hyvällä mallilla. Nyt hoito pystytään toteuttamaan lähipalveluna tutussa ympäristössä, alueen apulaisyliläääkäri toteaa.
Oulussa satsataan tartuntatautikysymyksiin – perusterveydenhuollon piiriin on perustettu infektioiden torjuntayksikkö, joka aloitti toimintansa vuonna 2022.
– Kaikilla C-hepatiittipotilailla ei ole päihdetaustaa, eivätkä he ole päihdeyksikön asiakkaita. Tarvitsemme jatkossa avopuolta, joka hoitaisi näitäkin asiakkaita, hän taustoittaa.
”NYT SE ON HOIDETTU”
Kun Jouko kuuli Tuiran hyvinvointikeskuksessa työskentelevältä sairaanhoitajalta mahdollisuudesta päästä C-hepatiitin testaukseen ja hoitoon, hän ei jättänyt tilaisuutta väliin. Hän oli korvaushoitopotilaana yrittänyt päästä hoitoon jo aiemmin, mutta tie oli täynnä esteitä. Syksyllä 2021 onnisti ja 34-vuotias perheenisä hakeutui testattavaksi. Sairaanhoitaja oli tuttu, ja hänen luonaan oli helppo asioida.
Joukolla ei ollut oireita, mutta vahva epäily viruksesta, joka oli todennäköisesti tarttunut kaverin likaisista neuloista vuonna 2009. Asia oli painanut mieltä siitä saakka.
Epäily vahvistui ja hoito alkoi. Se kannatti, sillä virus saatiin häädettyä.
Potilaan nimi on muutettu.
Ensimmäinen C-hepatiitin eliminaatioprojekti toteutettiin vuonna 2022 Oulussa yhteistyössä Oulun kaupungin, OYS:n, THL:n ja AbbVien kanssa.
Kaikki hoidetaan. Niin päätettiin Lahdessa, jossa alettiin toteuttaa C-hepatiitin hoitopilottia terveysneuvontapiste Jelpissä. Konsepti on helppo sekä hoitavalle lääkärille että potilaalle.
Valtaosa C-hepatiittiin sairastuneista on pistohuumeiden käyttäjiä. Potilaat eivät useimmiten saavu laboratoriotutkimuksiin tai lääkärin vastaanotolle sovittuna aikana, eivätkä he hakeudu perussairaanhoidon tai erikoissairaanhoidon piiriin. Liian monella on kielteisiä kokemuksia saamastaan kohtelusta. Tässä piilee ongelman ydin.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueella toimiva ylilääkäri on seurannut C-hepatiitin hoitoa koko työuransa ajan. Häntä on askarruttanut se, miten Suomessa päästään eroon C-hepatiitista. Maailman terveysjärjestö WHO haluaa nitistää veriteitse leviävän virustaudin vuoteen 2030 mennessä.
– Suomessa on reilu tuhat tartuntaa vuodessa, ja määrä on pysynyt hämmästyttävän samalla tasolla vuosittain. On keskeistä, että hoito siirretään katutasolle, sillä ongelmaa ei ratkaista, ennen kuin pistohuumeiden käyttäjiä hoidetaan, hän sanoo.
YHTEISTYÖ JA ASENNE – ONNISTUMISEN AVAIMET
Ylilääkäri informoi C-hepatiittiongelmasta esimiehiään ja sai ison pyörän pyörimään. Lahti haluaa eliminoida C-hepatiittiviruksen WHO:n asettamassa aikataulussa. Yhteistyötä aloitettiin toteuttamaan silloisen PHHYKY:n (Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän) ja ViaDia Lahti ry:n kesken. Avainroolissa toimii ViaDian terveysneuvontapiste Jelppi, jossa viruksen kantajat asioivat arjessaan.
– Tällainen toiminta vaatii yhteistyötä ja asennetta. Ilman tukea emme olisi saaneet Jelppiin testauslaitteita, emmekä budjettia läpi. Jos vain halutaan, päätetään ja tehdään, asiat ovat mahdollisia, ylilääkäri korostaa.
Jelpin ilmoitustaululle ilmestyi puhutteleva kutsu: ”Tule nyt C-hepatiitin virustestiin! Hoidamme sut kondikseen!” Se tehosi. Testeihin osallistui 147 asiakasta. Heistä 95 oli HCV-positiivisia ja 48 HCV-negatiivisia. Vuoden 2022 toukokuusta juhannukseen kestänyt pilotti ylitti odotukset.
Onnistumisen takasi Jelpin innostunut ja sitoutunut henkilökunta.
Lahden keskustassa sijaitseva terveysneuvontapiste Jelppi on helppo löytää. Jelpissä asioi päivittäin nelisenkymmentä asiakasta. Pistohuumeiden käyttäjät käyvät vaihtamassa käytetyt ruiskut ja neulat uusiin, he saavat inhimillistä kohtelua ja pientä purtavaa.
– Olemme aloittaneet C-hepatiittihoidon jo 62 potilaalle, kertoo vastaava terveydenhoitaja.
Se on hieno saavutus ja osoitus siitä, että pilottiin osallistuneilla on ollut erittäin korkea motivaatio päästä eroon C-hepatiitista. Jelpissä työskentelevä terveydenhoitaja on työskennellyt pistohuumeidenkäyttäjien parissa vuosia, ja kun hänelle vihdoin avautui mahdollisuus C-hepatiitin eliminoimiseen ruohonjuuritasolla, hän innostui todella. Innostus on avainsana, kun asiakaskunta koostuu yhteiskunnan heikoimmista. Jelpissä he saavat ystävällistä, asiallista kohtelua ja heitä tuetaan yksilöllisesti.
– Asiakkaat ovat voimaantuneita ja haluavat parantua. He tottuvat hakemaan lääkkeitä ja toimivat ennakoivasti. En ole ennen nähnyt sellaista vastuullisuutta.
KAIKILLA ON OIKEUS HOITOON
Pilotin alussa asiakkaat haastateltiin Jelpissä, heille tehtiin HCV-testi, HIV:n pikatesti ja maksan kunto mitattiin. B-hepatiittitesti piti tehdä laboratoriossa. Sen jälkeen silloisen PHHYKY:n perusterveydenhuollon tartuntataudeista vastaava lääkäri kävi tiedot läpi.
– Hoitavan lääkärin näkökulmasta C-hepatiitin hoito on yksinkertaista. Vain harvoin on esteitä lääkehoidolle. Jelpistä tuli erittäin hyvät esitiedot, eikä hoitopäätöksen tekoon mennyt kauan, ylilääkäri toteaa.
Lahden pilotti on hänelle ylpeyden aihe.
– Oli kauhean pysäyttävää kuulla, kun potilaat ihmettelivät, että aiotaanko heitäkin testata ja hoitaa. Ajattelin, että totta kai, olemme palveluammatissa. Jos haluamme, että tartuntojen määrä saadaan alaspäin, meidän on hoidettava pistohuumeringit, ei vain yksittäiset käyttäjät. Paras ratkaisu olisi tehdä C-hepatiitin matalan kynnyksen hoidosta jatkuva käytäntö pilottien sijaan.
Artikkelissa kuvailtu C-hepatiitin mikroeliminaatioprojekti toteuttiin Lahdessa vuonna 2022 yhteistyössä silloisen PHHYKY:n, ViaDia Lahti ry:n, THL:n ja AbbVien kanssa. Projektit ovat edelleen käynnissä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.
Terveysneuvontapiste Milli organisoi pistohuumeiden käyttäjien C-hepatiittihoidon Turussa. Se ei rajoittanut testattavien määrää, vaan otti hoidon pariin kaikki, myös korvaushoitoa saavat asiakkaat.
Lauralla on kerrottavanaan onnistumisen tarina. Hän on päässyt eroon C-hepatiitista, riippakivestä, jonka hän hankki kuusi vuotta sitten likaisista neuloista. Entinen pistohuumeiden käyttäjä on elänyt päihteetöntä elämää jo lähes viisi vuotta.
Hoidon saaminen ei ollut läpihuutojuttu. Edellisellä asuinpaikkakunnalla Laura, 29, oli taistellut kaksi vuotta hoitoon pääsystä, mutta ovi ei auennut, vaikka hän oli kuivilla.
Onnenkantamoinen tuli eteen somessa. Laura seurasi Facebookissa Millissä työskentelevää terveydenhoitajaa, joka raportoi C-hepatiittipilotista. Siinä olisi mahdollisuus.
Laura vaihtoi kirjansa Turkuun. Laura ehti Milliin testattavaksi pilotin viimeisenä päivänä. Se kannatti. Testitulosten perusteella hän sai myönteisen hoitopäätöksen ja pian sen jälkeen hoito alkoi. Järvensivu tunsi Lauran entuudestaan ja luotti asiakkaaseensa.
– Minulla oli kolme muistutusta käytössä, jotta muistaisin huolehtia hoidosta.
Laura oli lukenut, että hoidon onnistumisprosentti oli korkea. Se motivoi. Millin henkilöstön lisäksi ystävät, läheiset ja etenkin oma äiti kannustivat.
– Ajattelin, että nyt muakin hoidetaan.
Hoito onnistui, ja sen myötä potilastiedoista hävisi maininta C-hepatiitista.
MATALAN KYNNYKSEN HOITO RINNALLA KULKIEN
Turussa toteutettiin C-hepatiittihoitopilotin ensimmäinen jakso keväällä 2021 ja toinen syksyllä 2021. Kahdeksan viikon aikana Millin tiloissa otettiin 70 C-hepatiittinäytettä. Niistä 40 oli positiivisia.
Pilotin ensimmäisessä vaiheessa Milliin jäi hoitoon 30, toisessa vaiheessa 6 positiiviseksi testattua asiakasta. Kaksi potilasta sai lähetteen Tyksiin kirroosin vuoksi. Lokakuun 2021 loppuun mennessä 16 hoidon läpi käynyttä oli saanut C-hepatiitista negatiivisen testituloksen.
– Teimme tiivistä yhteistyötä Turun riippuvuuspsykiatrian kanssa. Kuusi potilasta on siellä korvaushoidossa, mutta silti he saivat aloittaa C-hepatiittihoidon Millissä. Se on poikkeuksellista. Pilotti ylitti kaikki odotukset, kertoo Millissä työskentelevä yleislääketieteen erikoislääkäri.
Millin lääkärinä hän teki Millin asiakkaiden hoitopäätökset. Millin toiminta onnistui hänen mielestään siksi, että se toteutettiin matalan kynnyksen periaatteella potilaita motivoiden ja kannustaen. Hyvin suunnitellun pilotin sydän oli yhtä kuin Millin vastaava terveydenhoitaja. Hän organisoi pilotin ja toimi asiakkaiden yhteyshenkilönä. Hän oli tiiviisti yhteydessä myös pilotin ensimmäiseen asiakkaaseen Ernoon
LÄÄKKEET MUKAAN JA TEKSTIVIESTIT PERÄÄN
Eletään vuoden 2021 loppupuolta. Erno syö Millissä terveydenhoitajan tuoman syntymäpäiväkakun rippeitä. Kakku maistuu, ja juttu luistaa. Hoitaja ja asiakas tuntevat toisensa hyvin. Pilotin aikana luottamuksen ilmapiiri korostui. Erno kävi C-hepatiittitestissä maaliskuun puolivälissä. Viikon kuluttua hän aloitti hoidon ja sai mukaansa ensimmäisen lääkepaketin.
– Sannan tuki oli tosi tärkeä. Jaksoin käydä Millissä ja viedä hoidon loppuun, Erno kertoo.
Terveydenhoitaja lähetti Ernolle, 43, tekstiviestin joka ainoa päivä, myös viikonloppuisin ja pyhinä. Oletko muistanut ottaa lääkkeet? Erno muisti. Se kannatti, sillä C-hepatiitti kuuluu nyt menneisyyteen.
Testauksen kaikki vaiheet ja Fibroscan-tutkimukset hoituivat Millissä. Lääketoimitukset kulkivat ongelmitta. Yhteistyö Tyksin Gastroenterologian poliklinikan kanssa sujui esimerkillisesti. Millin terveydenhoitajan mielestä olisi järkevää hyödyntää yhteistyötä perussairaanhoidon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin kesken. Se poikisi kustannussäästöjä ja lähettäisi positiivisen viestin pistohuumeiden käyttäjille: heidän terveydestään ollaan kiinnostuneita.
– Kaikilla pitää olla oikeus hoitaa sairauttaan. Jos emme hoida pistohuumeiden käyttäjiä, emme saa C-hepatiittitartuntoja ja sairastavien määrää vähenemään.
Monet ovat odottaneet hoitoon pääsyä vuosia, usein turhaan. Millissä koko työyhteisö ponnisteli kovasti pilotin toteutumisen eteen.
Potilaiden nimet on muutettu.
C-hepatiitin mikroeliminaatioprojekti toteutettiin ensimmäisen kerran Turussa vuonna 2021 yhteistyössä Tyks Riippuvuuspsykiatrian, Tyks Gastroenterologian, Terveysneuvontapiste Millin, THL:n ja AbbVien kanssa. Projekti on käynnissä edelleen (vuonna 2023).
LÄHTEET
(1) THL: Hepatiitti C Viitattu 4.6.2023.
(2) Terveyskirjasto: Maksatulehdus (hepatiitti) aikuisilla Viitattu 4.6.2023.
(3) Vinkki.info: Neulanvaihtopisteet Viitattu 4.6.2023.
(4) Valtioneuvosto: Suomen C-hepatiittistrategia 2017–2019 Viitattu 4.6.2023.
(5) THL: C-hepatiitin hoitopolku Viitattu 4.6.2023.
(6) THL: Hepatiitti C-tapausten esiintyvyys Suomessa Viitattu 4.6.2023.
(7) WHO: Hepatitis C Viitattu 4.6.2023.
(8) Munuais- ja maksaliitto: C-hepatiitti on yleisin nuorilla – Maailman hepatiittipäivä 28.7. 4.6.2023.
(9) Video potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisen kokemuksista Viitattu 4.6.2023.
(10) Sosiaali- ja terveysministeriö: Hallitusneuvottelut 2023 - STM:n hallitusneuvotteluihin toimittamat aineistot: Tietopyyntö - C-hepatiitin eradikaatio STM ja THL Hallitusneuvottelu 2023 - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Viitattu 5.6.2023
Munuais- ja maksaliitto tukee munuais- tai maksasairauteen sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liittoon kuuluu 18 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä lähes 6000 henkilöjäsentä.
Irti Huumeista ry on edistänyt ihmisarvoista elämää ja yhdenvertaista kohtelua kaikille vuodesta 1984 alkaen. Yhdistys tarjoaa valtakunnallista vertais- ja ammattiapua huumeriippuvuuteen sairastuneille ihmisille ja heidän läheisilleen.
AbbVie kehittää uusia hoitoja vakaviin sairauksiin. Teemme töitä sen eteen, että jokainen C-hepatiittia sairastava hoidetaan ja kohdataan aina ihmisenä – huolineen, tunteineen ja toiveineen. Parasta potilaskeskeisyyttä on ihmiskeskeisyys.
FI-VHCV-220065/06.2023
Loading...
The product-specific site Internet site that you have requested is intended for the residents of a particular country or countries, as noted on that site. As a result, the site may contain information on pharmaceuticals that are not approved in other countries or region. If you are a resident of a country other than those to which the site is directed, please return to AbbVie.com or contact your local AbbVie affiliate to obtain the appropriate product information for your country of residence. The Internet site that you have requested may not be optimized to your screen size. Do you wish to continue to this product-specific site?