Blogi: Naisten hoitovaje on todellisuutta, ja sillä on hintansa

Yhdeksän vuotta. Sen verran nainen viettää keskimäärin kärsien terveysongelmista. Se on neljänneksen enemmän kuin miehillä, eikä ero selity sillä, että naiset elävät miehiä pidempään.

Tätä eroa voidaan kutsua naisten hoitovajeeksi. Sillä tarkoitetaan eroja siinä, miten diagnostiikka, hoitopolut ja hoidon vaikuttavuus vastaavat naisten tarpeisiin. Ilmiö liittyy siihen, ettei sukupuolta ole kaikilta osin huomioitu tutkimuksessa ja hoidon suunnittelussa.

Taustalla vinoumia tutkimuksessa

Lääketieteellinen tutkimus on historiallisesti rakentunut mieskehon ympärille, ja naiset ovat olleet aliedustettuina monien sairauksien kliinisissä tutkimuksissa. Kun tietoa on vähemmän, myös ymmärrys naisten terveydestä jää vajaaksi.

Monien sairauksien oirekuvaukset ja hoitosuositukset pohjautuvat aineistoon, joka ei vastaa naisten todellisuutta. Esimerkiksi Tanskassa 21 vuoden ajalta kerätty aineisto osoitti, että naiset saivat diagnoosin miehiä myöhemmin yli 700 sairaudessa.

Joidenkin sairauksien tyypillisinä pidetyt oireet on määritelty miehillä, kun taas naisten oireet on luokiteltu epätyypillisiksi. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti naisten oireet tunnistetaan ja kuinka nopeasti heidät ohjataan hoitoon.

Tiedon puutteet vaikuttavat myös hoitojen vaikuttavuuteen: monet hoidot eivät ole yhtä tehokkaita naisilla kuin ne ovat miehillä.

Näkymätön kipu, joka käy kalliiksi

Hoitovaje ei liity vain tutkimukseen, vaan myös siihen, miten naisten oireisiin suhtaudutaan. Lähes puolet, 47 prosenttia, naisten terveyskuormasta liittyy sairauksiin, jotka koskettavat naisia suhteessa enemmän kuin miehiä. Esimerkiksi migreeni, endometrioosi ja monet krooniset tulehdukselliset sekä autoimmuunisairaudet kuormittavat erityisesti naisia. Niihin liittyvä kipu, uupumus ja toimintakyvyn lasku jäävät helposti näkymättömiksi, vaikka ne vaikuttavat merkittävästi työkykyyn ja arkeen. Esimerkiksi EMHA-järjestön julkaisema tutkimus osoittaa, että yleisyydestään huolimatta 42 prosenttia naisista ei ole saanut virallista diagnoosia migreeniinsä.^1,2 Erityisesti hormonaalinen migreeni on heikosti tunnistettu.³ Kun oireita vähätellään ja niiden sanotaan vain kuuluvan naisten elämään, hoito viivästyy.

Tällä on suora vaikutus naisten työkykyyn. Yli puolet naisten kokemasta hoitovajeesta kasautuu työikäisille, jolloin vaikutukset ulottuvat yksilöstä perheisiin, työpaikoille ja julkiseen talouteen. Kansainvälisten arvioiden mukaan hoitovajeen kaventaminen vastaisi vaikutukseltaan 137 miljoonan naisen siirtymistä kokoaikaiseen työhön ja kasvattaisi maailmanlaajuista BKT:tä yli biljoonalla dollarilla vuodessa vuoteen 2040 mennessä. Esimerkiksi pelkästään migreeni maksaa vuosittain sairastavaa kohti 1222 euroa ja Suomelle jopa 730 miljoonaa euroa.^4,5,6

Taloudelliset luvut kertovat ongelman mittakaavasta, mutta hoitovaje näkyy ennen kaikkea arjessa. Työkyky ei ole vain diagnoosi, vaan kykyä jaksaa, keskittyä ja hallita kipua. Moni naisia kuormittava sairaus etenee aaltoillen, ja niiden vaikutus toimintakykyyn vaihtelee. Sen vuoksi hoidon vaikuttavuutta olisi arvioitava myös toimintakyvyn ja elämänlaadun kautta. Lisäksi hoitotuloksia olisi seurattava myös sukupuolen mukaan, jotta mahdolliset erot sukupuolten välillä eivät jäisi piiloon. Kun erot tulevat näkyviksi, niitä voidaan myös korjata.

Miten Suomi vastaa naisten hoitovajeeseen?

Muissa Pohjoismaissa sukupuolivinoumaa on ryhdytty purkamaan kansallisilla ohjelmilla. Suomessa keskustelu naisten hoitovajeesta on vasta voimistumassa, mutta käytännön toimenpiteitä kaivataan jo. Naisten oireet tulisi tunnustaa ja tunnistaa nopeammin, ja hoitoon tulisi päästä jo oireiden perusteella, ei vasta silloin kun diagnoosi on varma. Hoitopolkujen on oltava selkeitä ja jatkuvia, erityisesti pitkäaikaissairauksissa, jotta potilas ei joudu aloittamaan tarinaansa alusta jokaisessa kohtaamisessa. Samalla tutkimusta ja rahoitusta on kohdennettava järjestelmällisesti myös naisille tyypillisimpiin sairauksiin.

Naistenpäivänä puhumme usein tasa-arvosta työelämässä ja palkkauksessa. Yhtä keskeinen kysymys on terveys. Jos hoito ei tavoita naisia ajoissa tai mittaa sitä, miten sairaus vaikuttaa arkeen ja työkykyyn, tasa-arvo ei toteudu. Kun julkinen polku ei toimi, moni paikkaa puutteita yksityisellä, mikä saattaa kasvattaa eriarvoisuutta.

Naisten terveyden parantaminen on osa kestävää terveydenhuoltoa ja toimivaa työelämää. Kun naisten terveys otetaan vakavasti, hyöty ei rajoitu yksilöön. Se näkyy työkyvyssä, yhdenvertaisuudessa ja luottamuksessa koko järjestelmää kohtaan.

Lähteet

1 Linde M, Gustavsson A, Stovner LJ, et al. The cost of headache disorders in Europe: the Eurolight project. Eur J Neurol. 2012 May;19(5):703-11. doi: 10.1111/j.1468-1331.2011.03612.x.

2 Suorat ja epäsuorat kustannukset EU-maissa keskimäärin noin 1.200 euroa migreeniä sairastavaa henkilöä kohden vuodessa: Katsarava Z, Mania M, Lampl C, Herberhold J, Steiner T. Poor medical care for people with migraine in europe – evidence from the eurolight study. J Headache Pain. 2018;19(1):1-9. doi: 10.1186/s10194-018-0839-1. 17.1.2022

3 GenDis-hankkeen julkaisut (2025) Hormonaalista migreeniä käsittelevän GenDis-osahankkeen tuloksia | Sukupuolittunut krooninen sairaus, ruumiilliset erot ja biolääketieteellinen tieto

4 Husøy AK, Yu S, Liu R, Herekar AA, Ahmed B, Herekar AD, Tegueu CK, Tamdja AD, Magnerou AM, Kissani N, Adarmouch L, Adoukonou T, Agbetou M, Kossi O, Zebenigus M, Teckle-Haimanot R, Worku DK, Rao GN, Kulkarni GB, Gururaj G, Jumah MA, Khathaami AMA, Quispe G, Palomino-Diaz C, Linde M, Risal A, Anand K, Chowdhury D, Duggal A, Luvsannorov O, Enkhtuya S, Baldorj D, Ayzenberg I, Katsarava Z, Andrée C, Birbeck GL, De la Torre ER, Rastenytė D, Thomas H, Stovner LJ, Steiner TJ. The global prevalence of headache disorders of public-health importance: a meta-analysis of population-based individual participant data from 41,614 adults from 17 countries. J Headache Pain. 2025 Oct 7;26(1):204. doi: 10.1186/s10194-025-02142-9. PMID: 41057756; PMCID: PMC12502191.

5 European Migraine and Headache Alliance: Migraine Stigma Surveys, Final Analysis, Nov 30th 2023 https://www.emhalliance.org/wp-content/uploads/EMHA_STIGMA_2023_FINALANALYSIS.pdf

6 Linde M, Gustavsson A, Stovner LJ, Steiner TJ, Barré J, Katsarava Z, Lainez JM, Lampl C, Lantéri-Minet M, Rastenyte D, Ruiz de la Torre E, Tassorelli C, Andrée C. The cost of headache disorders in Europe: the Eurolight project. Eur J Neurol. 2012 May;19(5):703-11. doi: 10.1111/j.1468-1331.2011.03612.x. Epub 2011 Dec 5. PMID: 22136117.

Viittauksista 4,5 ja 6:

– Suomessa on n. 850 000 migreeniä sairastavaa eli 15% väestöstä (4)

– Migreeniä sairastavista noin 70–75% on työelämässä (5) – tämä tarkoittaa, että Suomessa on 595 000–637 500 työikäistä, jotka sairastavat migreeniä

–EU-maissa migreenistä aiheutuvien kustannusten on arvioitu olevan keskimäärin noin 1 222 € henkilöä kohden vuodessa (6), joten tähän perustuen työssä olevista migreenipotilaista aiheutuu Suomelle n. 730–780 milj. € kustannukset (jos lasketaan kaikkien 850 000 migreeniä sairastavien kustannukset kipuavat kohti miljardia euroa)

Muussa tekstissä on käytetty lähteenä McKinsey Health Institute: Closing the Women’s Health Gap: A $1 trillion opportunity to improve lives and economies https://www.mckinsey.com/mhi/our-insights/closing-the-womens-health-gap-a-1-trillion-dollar-opportunity-to-improve-lives-and-economies

FI-ABBV-260017/03.2026