Terveys on arvo

Terveys on arvo sinänsä. Sairastavalle ihmiselle ja hänen läheisilleen terveyttä arvokkaampaa asiaa tuskin on. Terveydellä on myös merkittävä arvo yhteiskunnan kannalta. Kansalaisten terveys ja työ- ja toimintakyky vaikuttavat oleellisesti julkiseen talouteen ja tuottavuuteen. Sairauksien ennaltaehkäisy ja riittävän varhain aloitettu tehokas hoito lisäävät hyvinvontia ja ehkäisevät tai vähentävät terveydenhuollon kokonaiskustannuksia pitkällä tähtäimellä.

Kumppanuuksilla kestävää terveydenhuoltoa

 

Terveydenhuoltojärjestelmämme on ennennäkemättömien haasteiden edessä. Nopeasti ikääntyvä väestö ja kroonisten sairauksien esiintyvyyden nopea kasvu asettavat kovia paineita terveydenhuollolle ja julkiselle taloudelle. Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet aiheuttavat yhä suuremman kustannuksen yhteiskunnalle.

Edessämme on kysymys, kuinka voimme edelleen taata korkeatasoisen ja tasa-arvoisen terveydenhuollon taloudellisesti kestävällä tavalla? AbbVie haluaa olla mukana tässä keskustelussa ja yhteistyössä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa etsiä vastauksia näihin haasteisiin. Useassa Euroopan maassa on jo käynnissä erilaisia kestävän terveydenhuollon hankkeita, joita AbbVie toteuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeita koordinoi European Steering Group of Sustainable Healthcare (ESG), jonka puheenjohtajana toimii Irlannin entinen terveysministeri Mary Harney. Hankkeesta voit lukea lisää ältä.

Konkreettisia askeleita

Myös Suomessa haluamme olla edistämässä kestävää terveydenhuoltoa ja etsiä siinä uudenlaisia yhteistyömuotoja ja kumppanuuksia. Terveydenhuollon ja julkisen talouden tilanne vaatii nopeita toimia ja yhteistyötä julkisen sektorin, terveydenhuollon ammattilaisten, akateemisen maailman, potilasjärjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden sekä yritysten välillä.

Emme kuitenkaan halua tyytyä perinteisen ”think tankin” perustamiseen. Haluamme olla ”do tank”.

Olemme mm. yhdessä Tehy:n, Suomen Parkinson-liiton ja Aalto EE:n kanssa toteuttaneet projektin, jossa kuvattiin Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kulkua terveydenhuoltojärjestelmässä, pyrittiin löytämään kehittämisalueet ja poistamaan resurssihukkaa. Tuloksena syntyi Kelpo Polku -malli Parkinsonin tautia sairastavan hyvästä palveluketjusta. Työtä palveluketjun käyttöönottamiseksi sairaaloissa jatketaan hankkeelle perustetun ohjausryhmän tukemana.

Kestävä Terveydenhuolto –hankkeessa olemme yhdessä Finanssialan Keskusliiton, Hyvinvointialan liiton, Lääkäriliiton, Sitran, SOSTEn, Tehyn ja YTHS:n kanssa visioneet, miltä kestävällä pohjalla oleva terveydenhuolto näyttää Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on olla mukana rakentamassa vakaata pohjaa tulevaisuuden terveydenhuollolle, hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle. Olemme järjestäneet hankkeen puitteissa muun muassa useita keskustelutilaisuuksia, jotka ovat yhdistäneet toimijoita eri puolelta terveydenhuoltoa.

Hankkeen tarkoitus ei ole yhden oikean ratkaisun löytäminen terveydenhuollon haasteisiin, vaan kyse on pikemminkin hyvien toimintatapojen levittämisestä, uusien yhteistyösuhteiden luomisesta sekä ennaltaehkäisyyn panostamisesta. Yksi ja sama ratkaisu ei toimi kaikkialla, mutta monia hyväksi havaittuja käytäntöjä voidaan hyödyntää muuallakin. Esimerkiksi olemme olleet mukana mukana kehittämässä selkeämpää hoitopolkua reumapotilaille yhdessä HUS:in reumapoliklinikan kanssa. Valmista reumapotilaan hoitoketjun mallia voidaan kenties viedä muihinkin maihin.

Jatkamme kestävän terveydenhuollon kumppanuuksien rakentamista ja uusia konkreettisia hankkeita myös tulevaisuudessa. Kuulemme mielellämme ehdotuksia hankeideoiksi ja yhteistyökumppaneiksi!

FAKTOJA

  • 294 633 henkilöä sai vuonna 2018 Kelan maksamaa sairauspäivärahaa1
  • 14,9 miljoonaa Kelan korvaamaa sairauspäivärahapäivää vuonna 2018
  • Sairauspäivärahapäivistä 29 % maksettiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella vuonna 20181
  • Suomen huoltosuhde vuonna 2017 oli 137, eli sataa työssäkäyvää kohden oli 137 ei-työssäkäyvää henkilöä. Taloudellista huoltosuhdetta nostaa erityisesti työttömien ja eläkeläisten määrän kasvu.2

LÄHTEET:

  1. KELA
  2. Tilastokeskus